Martti Kemppi

HENKILÖHISTORIAA

Aloitin TV - antennialan opiskelut ns. pitkän linjan kautta 1950 luvun loppupuolella asentamalla antenneja Mikkelin seudulla heti kun Lahdessa alkoi TV lähetykset. Asennus niinkin kaukana lähetysasemasta oli todella monimutkainen ja työläs, ajatelkaa neljä isoa VHF - antennia päällekkäin tarkoin samoin välein suuntauksen ja sovituksen optimoinnin sekä vahvistuksen maksimoinnin tähden. Lisäksi asennettuna mahdollisimman korkeaan (harustettuun) antennimastoon sojottamaan sinne Lahden suuntaan.

Kun Mäntyharjulle tuli vuonna 1960 tilapäinen tv-lähetin alkoi todellinen antennien asentamisen urakka, parhaimmillaan menimme keskiyöllä taloon asentamaan antennia (konkurssiharavaa ) ja telkkaria viemään kun kerran oli luvattu, että seuraavana iltana silloin alkaneita Olympialaisia on mahdollista telkkarista ihastella.
Tältä ajalta on ihmisille tullut käsitys ettei antenni maksa mitään, kun silloin ne sai kaupantekijäisenä ilmaiseksi uskokoon kuka haluaa, ilmaisia tavaroita ei kyllä ole kyllä ne jossain on maksettu.

OPISKELU

Ammattikoulun käynnillä se ammattiin oppiminen alkoi jo 1950 luvulla juuri silloin aloitti Suur Savon ammattikoulu uudessa opinahjossaan Otavankadulla ja siellä minäkin sähköasentajan linjalla kaksivuotisen ammattikurssini kävin. Juuri kun koulu loppui oli sen hetken lamaa ( ei sitä sillä nimellä kyllä nimitetty ) joten sähköasentajan töitä ei ollut tarjolla ja niinpä etsiskelyn kyselyn jne. jälkeen löysin edellä mainitun tsupparin, harjoittelijan, radioasentajan ja antenniasentajan työn Mikkelin Radiosta.

Tätä hyvinkin monipuolista tehtävää tein lähes viisi vuotta kunnes taas tuli halu oppia enemmän ja pyrin Teknilliseen kouluun Helsinkiin jossa silloin oli ainoa Radiotekniikan opintolinja.

Tekun opiskeluaikaan, joka tapahtui vuoden 1960 puolessa välissä ei, antennialalle ollut juuri mitään koulutusta, koulussa kurssillamme oli meitä antennihommia aiemmin tehneitä kaksi oppilasta joitten labroja sitten luettiin.

Käytetyn VHF tekniikan johdosta pulmat olivat helpohkoja, ( ei kyllä siltä silloin tuntunut ) henkimaailman hommia ne kuitenkin oli kaikkien mielestä.

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA, TEKNILLISEN KOULUN JÄLKEEN , YLESSÄ

Yleisradioon tulin 1967 keväällä Tapiolan Yleisradioasemalle päivystäjäksi, suoraan Tekun päättymisen jälkeen, tämä työ ei tuntunut sopivalta olimmehan nuoren perheen molemmat puoliskot vuorotyössä, oli silloinkin "hiukan" hankalaa järjestää lapsenhoitoa öisinkin.

Eikä se päivystäjän tehtävä muutenkaan ollut liikkuvaan ja vaihtelevaan työhön tottuneelle kovinkaan miellyttävää. Yrittää seurata aseman kaikkien lähettimien signaalin läpimenoa kun tämä tapahtui ainoastaan joko kuunnellen ja tai mittareita seuraten. Ohjelmia oli kuitenkin jo silloin kolme erilaista ja samaa ohjelmaa lähetettiin sekä ULA lähettimellä ja keskiaaltolähettimellä (557 kHz).

Lisäksi illalla oli vielä lisää seurattavana Suomen ensimmäinen UHF - tv lähetin joka lähetti ohjelmaa kanavalla 24.

Tätä ajalta oli muutama ikimuistoinenkin tapahtuma. Erään kerran kun tulin elokuun lopulla aamuvuoroon ja käynnistin lähettimiä alkoi kuulua kummia, poiketen normaaliin mittauslähetyksiin jne. oli uutislähetys menossa juuri samaan aikaan tapahtui neuvostoliiton "vapautus" Invaasio Tshekkoslovakiassa, mittaustauot jäi siltä aamulta tekemättä. Tuli siinä miettineeksi, että olisivat ne "ystävät" voineet tulla "apua antamaan" muuallekin mikäli olisivat halunneet.

YHTEISANTENNITARKASTUS

Yhteisantennitarkastus siirtyi Yleisradiolle kesällä 1969 Sähkötarkastuslaitokselta, joka halusi päästä siitä eroon tuottamattomana painolastina.

Ylellä, etenkin Neuvontaosastolla, oli halua hoitaa tämä koska näin päästiin korjaamaan asentajien virheitä ennen kuin niistä asukas edes tiesi ja Neuvontaosaton tehtäviin kuuluvat häiriövalitukset vähenivät näin hyvin merkittävästi.

Yhteisantennien tarkastuksen siirtyessä Sähkötarkastuslaitokselta Yleisradiolle haettiin tähän tehtävään yhteisantennitarkastajaa ja koska antenniala oli tuttu tämä työ kiinnosti niin paljon, että hain tätä vaikka vuorotyön loppuessa ansiot putosi noin 30 %.

Työ Neuvontaosastolla yhteisantennitarkastajana alkoi kesällä 1969. Tätä erikoista "virka-aikaa" kertyi lähes 30 vuotta. Tekniikan muuttuminen alkoi 70-luvun loppupuolella jolloin rakennettiin UHF - kanaville Suomen toinen TV - verkko. Muuttuminen on vain vuosikymmen kerrallaan kiihtynyt.

Tarkastajana koin olevani lähinnä neuvoja sekä opettaja (se koulutuksen puute), joskus tosin tuntui ettei mikään mene putkeen, mutta kyllä se sitten toisella kerralla palkitsikin.

Antennialan kulutuksessa on nyt vähän sama tilanne kuin silloin ennen, koulutusta ei juuri ole, silloin se perustui ammattitutkintoon joka oikeutti vastaavan asentajan tehtäviin jne. nyt taas kaikki on niin vapaata että, entä se ammattitaito?

ENSIKOSKETUS TIETOKONEESEEN

Tietokoneen sielunelämään "ensikosketuksen" sain opiskeluaikaan jolloin kuulimme kehityn tietokoneita jotka osaavat laskea jne. ne tosin olivat pienen asunnon kokoisia. Sellaisen näin keväällä "99 käydessäni Lontoon teknillisessä museossa, siinä oli satoja PUTKIA ( ei mikropiirejä ). Seuraava kerran tietokonetekniikkaan tutustuin 70 luvun loppupuolella talon koulutuksessa se tosin meni "harakoille" innokas kouluttaja ei ymmärtänyt etteivät kaikki olleet ennen binääritekniikkaan tutustuneet, saatikka sitten ymmärtäneet siitä mitään. Niinpä meni lähes 20 vuotta ennen kuin sellaisen itselleni ostin ( Pojalleni tosin hankin 80-luvun alussa "uitetun" Commodore 64:en ).¹ Uitettu tarkoittaa maahantuontia ohi silloisen virallisen maahantuojan.

SAMA SATELLIITTITEKNIIKKAAN

Satelliittitekniikkaan tutustumisen aloitin 80 luvun loppupuolella silloin ajattelin että kun ne tietokone hommat menivät ohi, osittain myös rahan puutteessa, niin nyt yritän pysyä tämän uuden tekniikan "ajan hermolla". Digitaalitekniikan tullessa on taas opittava uusia asioita ja niin tietokone ja satelliittitekniikka lähentyvät. On opiskeltava sekä satelliittitekniikkaa sekä siihen sovellettua tietokonetekniikkaakin. Kun nyt saivat Digi tv standardista (DVB Standardista) sovituksi "raamit" jotka tosin mahdollistavat monenlaisia erilaisia sovelluksia. Nyt meille on tullut käytännössä kolmea erilaista sovellusta jotka ovat:

DIGI TV STANDARDIT

DVB - S käytetään satelliiteissa (tietenkin erilaisilla salausjärjestelmillä).
DVB - C käytetään kaapeliverkoissa ( säästäessään taajuusaluetta on järkevää käyttää).
DVB - T maaverkon lähetysjärjestelmä. (Suomessa lisäpalvelut MHP alustalla ja tulevassa olevalla CONAC salauksella)
DVB - H Mobiililaitteita (Esim. PDA, tai uuden sukupolven kännykät esim. Nokian 7700) varten luotu lähetysjärjestelmä. Pääpiirteittäin päivitetty versio DVB-T:stä, luo mobiililaitteille mahdollisuuden vastaanottaa Digitaalista TV-kuvaa ilman, että käytetään lainkaan kännykkäverkkoa. Tulevaisuudessa tätä DVB-H tekniikkaa voidaan käyttää muunkin datan välittämiseen kuin pelkästään TV-kuvan.

DIGI TV SUOMESSA

Maaverkon järjestelmä aloitettiin virallisesti meillä 27.8.2000. Lähetysasemia on Espoon lisäksi puolentusinaa nämä ovat lähes samat mikä analogisella Nelosellakin on. Pasilassa olevilla lähetyslaitteistoilla (muxeilla) lähetään koko Suomeen kolmea eri kanavanippua Ylellä on näistä yksi toinen, Alma medialla (MTV3) ja se kolmas on Swelcomilla (Nelonen). Kaikki digitaaliohjelmat paketit lähetetään kukin omallaan UHF " kanavalla.

Vastaanottimia oli ensimmäisen kerran tätä kirjoitettaessa (1998)muutama koko Suomessa, Ylen Pasilan toimitiloissa sellainen on esillä Ison Pajan ala - aulassa.

Englannissa saman standardin esiversion ns. 2k käyttö alkaa tämän syksyn ( 1998) aikana. Suomeen on suunniteltu käyttöön otettavaksi ns. 8k versio joka mahdollistaa monipuolisempiin mahdollisuuksiin. Nyt vuosisadan viimeisen vuoden ( 1999 ) alkaessa kuulin maaverkon digitaalivastaanottimien ( DVB-T:t ) tulevan myyntiin kevään korvalla, saas nähdä miten käy? Nyt vuoden 2000 alussa voimme todeta toiveitten olleen ylioptimisia mutta kyllä sen tänä vuonna ?.. Digitaalilähetyksiä on laajennettu siten että nyt niitä on mahdollista vastaanottaa Tampereen ja Turun alueella kunhan vain saamme niitä vastaanottimia.

Ehti mennä lähes viisi vuotta ensimmäisestä kirjoituksestani digi televisiosta, kursiivilla yllä, ennen kuin päästiin vauhtiin. Vastaanottimia on myyty tämän hetken (syksy 2003) arvioiden mukaan noin 100 000 ja joulumarkkinoilta odotetaan jopa lähes samaa myyntimäärää kerallaan. Tämäkin syksyllä tehty ennustus meni vähän alakanttiin viimeisien tietojen mukaan niitä on myyty yhteensä jopa lähes 250.000, paikallisesti jopa esiintyi laitepulaakin.

Digi-tv:n käynnistymisen hitauteen on syitä sysissä jos on sepissäkin. Aloituksen yhteydessä kaiken aikaa lupailtiin odoteltiin jopa haikailtiin uutta tulevaa MHP superteksti tv-llä ja jopa paluusuunnalla varustettuja digivastaanottimia. Kun näitä ei kuitenkaan saatu tarjontaan ei normaalit digivastaanottimetkaan suurta yleisöä kiinnostaneet.

Lisäksi jos jossakin välissä eri tiedotusvälineet / asiantuntijat löivät koko hankkeen lyttyyn turhana ja tarpeettomana Ylen insinöörien keksintönä. Olisi tietenkin ollut aika hienoa jos ainoastaan Ylen toimesta digi tv olisi saanut alkunsa koko Eurooppaan ja jopa laajemmallekin.

KEIKKOJA

Merkittävimpinä satelliittivastaanotto laitteistojen asennuksina voi pitää Radio Finlandin vastaanoton järjestämisen Venäjälle, Pietariin, Viipuriin, Petroskoihin ja Muurmanskiin.

Yleisradion antenniverkon satelliittivastaanotto tapahtuu usealla eri kokoisilla satelliittiantenneilla näillä vastaanotetaan käytännössä kaikki mielekkäät satelliitit välillä 37,5 astetta länteen ( 37,5 °W ) - 28,2 astetta itään ( 28,5 °E ). Näistä samanaikaisesti vastaanotetaan kummankin polarisaation ( pysty / vaaka ) molemmat ( 11 GHz ja 12 GHz ) taajuusalueet, eli kaikki länsimaiset satelliittitaajuudet.

Aiemmin vastaanotto tapahtui 5 m satelliittiantennilla samanaikaisesti kolmesta satelliitista ASTRA 19,2°E , EUTELSAT 16°E ja EUTELSAT 13°E. Järjestelmä asennettiin 1990 tienoilla. Silloisilla työkaluilla antennin suuntaaminen oli todella sitkeyttä vaativaa hommaa onhan ko. pelin suuntatarkkuus noin 0,1 astetta.

Merkittävämpänä tehtävänä on SUMMIT 97:n Ylen ulkopuolisten satelliittimaa-asemien (EBU, REUTERS, BBC jne. ) alueen valinta sekä yhteyksistä vastaaminen.

EU puheenjohtajuus vuoden 1999 aikana toi saman tyyppisiä haasteita sekä syksyllä Tampereella, että joulun korvalla Helsingissä. Hesassa satelliittimaa-asemia , SNG autoja / telttoja yms. oli parhaimmillaan 15 eri operoijaa uskoakseni Suomessa ei koskaan ole ollut näin monta samanaikaisesti.

Yhtenä erikoisempana voi pitää TV Finlandin vastaanoton järjestäminen Ylen Moskovan toimitukseen syksyllä 1998 . Tämä keikkana oli poikkeuksellinen lähinnä Venäjän byrokratian johdosta eli miten hoidetaan tavaroiden ja mitta-, asennustarvikkeiden kuljetus Moskovaan ja takaisin. Satelliitin vastaanoton suhteen syrjäinen sijaintikin hiukan mietitytti. mutta onneksi kaikki saatiin kerralla kuntoon. Esimerkiksi taajuusmuuntimen kiertymästä (kallistuksesta pystytasoon) "väittelimme" mukana olleen asentajan kanssa. Lopputuloksena oli, että taajuusmuunnin tuli noin 40 kallelleen olimmehan satelliitista nähden lähes 40 astetta idässä.

Poikkeavampana voisi pitää Stadionilla esitetyn Paavo Nurmi oopperan esityksen televisio- ja radiolähettimien ja vastaanoton järjestäminen. Tässä tehtävässä sain Viestintävirastolta valtuudet olla asemanpäällikkönä olihan hallinnassani sekä tv". että radiolähetin.

LISÄÄ SIVUHOMMIA

Pasilan antenniverkko

Oman työn ohessa olen vastannut Yleisradiokeskuksen antenniverkosta (tällä hetkellä lähes 5000 antennirasiaa 80 TV - kanavaa ( joillakin alueilla jopa enemmänkin ). Tämä on tuonut monia erilaisia haasteita joihin on ollut "pakko" soveltaa kaikkea osaamistaan ja laajentaa sitä.

Edellä mainittu Ylen antenniverkon satelliittivastaanoton lisäksi aikoinaan HDTV koelähetysten ( HDMAC ) vastaanottojen organisointi Ylelle Helsingissä ja Tampereella. HDMAC järjestelmää kokeiltiin niin kauan ja monen eri tahon kesken, että aika meni siitä ohi ja siirryttiin suoraan täysin digitaaliseen järjestelmään.

Muitakin enemmän tai vähemmän tärkeitä, erilaisia satelliittivastaanotto järjestelmiä olen organisoinut Ylen eri toimintoihin. Ylen satelliittivastaanotto ohjelmatoimintaan on lisääntynyt 200 luvun alusta hyvin voimakkaasti ja tämä vaatii jatkuvaa eri satelliittien ja ohjelmapalvelujen selvittelyä ja testauksia. Käytössä on suurimpana suunnattava 6.3 metrinen jolla on niin suuri tarkkuusvaatimus, että oikean satelliitin seuraaminen lähetyssignaaleiden tehojen mukaan on tarpeen. Tämän hallitaan on hankittu satelliittimatriisi kymmeniä satelliittivälitaajuustuloa ja lähtöjä kymmenille vastaanottimille.

Ylen Pasilan studioiden uusimisen yhteydessä tuli mukaan taas uutta tekniikkaa. Studio 2 :n uusimisesta aloitettiin ja silloin päätettiin siirtyä koaksiaalijakelusta kuitujakeluun. Kuitujakelu etuja on laadun säilyminen sekä häiriöttömyys ulkopuolisista sähkökentistä yms. Kuitutekniikka mahdollistaa Pasilan kanavatarjonnan jakelun laajentamisen tarvittaessa pidemmällekin Ylen tiloihin. Vuoden 1999 aikana digitaalitekniikka on vallannut alaa myös kaapeliverkossa jaettavien satelliittiohjelmien vastaanotossa. Uusi digitaalinen välitysjärjestelmä tuli joskus käyttöön jopa yllättäenkin ( Lähettäjäyhtiön tiedote lähti heiltä pari päivää muutoksen jälkeen. Erilaisilla vippaskonsteilla kuvat kuitenkin aina saatiin vastaanotettua ja näin myös jakeluun. Myös maaverkon ( DVB-T ) digitaalikoelähetykset vaativat opettelemaan uudenlainen lähestymistapa vastaanoton sekä jakelun tekniikkaan.

HELSINKI KAMERA

Näiden lisäksi sivuhomma on tuonut muitakin haasteita esimerkiksi Helsinki kameran :n asennukset Pasilan linkkitoriin ja tämän vaatimat kaapeloinnit. 6.8.1998 koettiin Pasilassa ukkosmyrsky joka sai paljon pientä pahaa mm. nettikameran videolinjaan ( n. 200 m ) indusoitui sellainen jännite joka tuhosi kameran lähtöpiirin sekä toisen pään tulopiirin ( suuri muuntaja vain puoli kierrosta ).

Aika aikaa kutakin, Helsinki kameran toiminta lopetettiin 12.6.2003.

AAMU - TV KAMERAT

Tämä asennuskokemus taas toi Ylen Aamu - tv:n tornikameroitten asennukset jotka suuressa kiireessä asennettiin kevättalvella 97 osittain hirveässä säässä (lumisateista tuulta lähes 20 m/s pakkasta 15-20 °C ). Tällä korkeudella noin 110 m maasta jo seisominen em. kelissä vaati huolellisuutta.

MUUTOKSIA TYÖSUHTEESSA

Ylen yksityistäessä Jakelutekniikan Digita Oy:si vuoden 1999 alussa kävi siirtymässä siten etten siirtynyt Teknisen Neuvonnan mukana Digitaan vaan jäin emoyhtiön YLEISRADIOON, työpaikaksi tuli entinen Ylen Tekninen Huolto jonka nimeksi edellsenvuoden eri toimintojen yhdistämisen myötä tuli Informaatiotekniikka. Oli tietenkin hiukan outo olo uudessa työympäristössä, olinhan ollut Ylen Teknisessä neuvonnassa vuoden 1969 kesäkuusta alkaen eli 29 ja puoli vuotta, edellä mainitussa antennitarkastajan tehtävässä.

Ettei kaikki olisi niin selkeää ehdin vielä ainakin kerran vaihtaa työpaikka tiimiä niin kuin nykyään trendikkäästi sanotaan ja nyt se on Jakelu ja siirto, vähän niin kuin silloin ennen jakelutekniikan aikaan. Muutoksen syinä olivat edellä mainitut sivuhommat joista vähän kerrassaan tulikin se päätyö. Onhan Pasilan antenniverkko itsessään sellainen kokonaisuus ettei vastaavaa muualta Suomesta löydy, lisäksi sen ajanmukaisena ja laadukkaana säilyttäminen vaatii lähes päätoimista ylläpitoa ja huoltoa. Lisäksi myös Ylen maakunnan toimipisteiden antennijärjestelmien laadun sekä uudistustöiden valvonta vaatii alan osaaja talossa.

Työnkuvaa on tullut monia edeltä arvaamattomia "hommia" joista useimmat tulivat siksi että olin ollut jakelutekniikassa aiemmin. Eniten töitä seurasi yhtiöittämien myötä seuranneesta laitteistojen jakamisesta ja rajapintojen sopimisesta.

Yli 70, vuotta yhtenäistä Yleisradiota oli saattanut tekniikan sellaiseen järjestelmään ettei rajanveto kaikin paikoin todellakaan ollut helppoa. Tätä ei helpottanut yhtiöittämisen kiireinen aikataulu, poliitikkojen virallisesta päätöksestä toteutukseen jäi toiminta-aikaa puolisen vuotta. Sivullisesta se saattaa tuntua pitkältä ajalta, mutta kyllä siinä kaikilla niillä jotka kyseistä hommaa vetivät / neuvottelivat saivat unohtaa normaalit työajat.

TULEVAISUUS

Kuten julkisuudessa on kerrottu tulevaisuuden televisiokanavien tai paremminkin ohjelmien jakelu maaverkossakin tapahtuu digitaalisessa muodossa lähitulevaisuudessa. Kanavasta puhuminen teknisessä mielessä on hiukan virheellinen, televisiokanava pystyy nykynäkymin välittämään 4 " 5 televisio ohjelmaa stereoäänineen ja muun muassa sähköisen ohjelmalehden (EPG) sekä muitakin lisäpalveluita.

Tämä digitaalitekniikan mahdollistama tehokas, rajallisen luonnonvaran käyttö (käytettävissä oleva taajuusalue), ja uusien ohjelmatarpeitten / paineitten on tuonut Suomalaisille 4 uutta ohjelma ja lisää on tulossa lähiaikoina. Satelliittijakelu nyt tapahtuu YLE 1, YLE 2 ja MTV 3:n kotimaisista TV-ohjelmista tehdyllä koostekanavalla TV - Finland vain ulkosuomalaisille sekä MTV3 ja NELONEN omilla maksullisilla kanavillaan Suomalaisille ( Kysy Canal Digitalilta ehtoja / hintoja ). Satelliittijakelun laajeneminen tästä vaatinee hiukan aikaa, mutta uskoni mukaan "kyllä se siitä ajan kanssa". Kaikki edellä vaikuttaa minunkin tulevaisuuden tehtäviin ja siltä näyttää ettei uuden opettelulta tule loppua aina vaan jatkuu, tosin välillä tuntuu kaiken tapahtuvan kiihtyvällä vauhdilla. Kehitys kehittyy ei sille mitään voi, täytyy yrittää pysyä mukana.

UUDEN ELÄMÄN ALKU

Kuten useasti tässä olen käyttänyt sanontaa "aika aikaa kutakin" on tämä taas kohdallani paikallaan, lähes 37 vuotta Yleisradioelämää päättyi 31.12.2003 eläköitymiseen.

Olen yksi eri uutisissa kuuluisia "luonnollinen poistuma" osastoa, eli kun ikää oli riittävästi (yli 60 vuotta ja eläkekertymä täynnä) päätimme työnantajan edustajan kanssa yhdessä eläkkeellelähdöstäni.

Olen kuin se yksi ammattimies aikoinaan Lotto mainoksessa "mutta en minä näitä töitä lopeta", eli työt jatkuu uuden firman puitteissa byrokratia ainakin on kevyempää.

Uuden yritykseni MARTTI KEMPPI OY rekisteröinti hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 22.1.2004

Martti Kemppi

--Martti Kemppi--
¹)Vuonna -82 tai -83 asianomaisen huom. Samoihin aikoihin sain kuulla, että: "Tietokone on liian kallis leluksi, eikä sillä mitään hyödyllistä voi tehdä."
No jaa, ammatikseni niiden kanssa yhä leikin ;-P
--
Jouni